Miten Muovikazzi perustettiin? - Se on pitkä tarina....
Osa 2:
Muutama oma biisi ja hirveästi
suomalaisia punkklassikkoja
(Jarmo Haapamäki kertoo)
| Tässä vaiheessa kun alkoi oppimaan vähän sointuja ja alkoi ymmärtämään
jotain musiikista, alkoi nämä meidän soittimet tuntumaan vähän
heppoisilta. Minä vaihdoin Stagg-lankkuni aika hyvään kitaraan,
Ibanezin Stratocaster-kopioon. Oikean vahvistimenkin sain, Ibanez
Pacerin, 50-wattisen kombon. Arto sai tyytä Eko-bassoon vielä
tovin aikaa, mutta se höyläsi sen koulun puutöissä maalipuhtaaksi
ja lakkasi sen. Siitä tuli aika rajusti keulapainoinen, mutta
kyllä se kelpasi. Bassovahvisin oli hyvä, Pirttijärveltä saatiin
lainaan Fender Bassman satawattinen kombo. Siihen me laulettiinkin
alussa.
Lontoo Kun Väisäsen Jukka alkoi rumpaliksi, sai Jukka lainata Pekka "Pärtsä" Heikkisen hienoja Yamaha-rumpuja. Se oppi beat-kompin ja sittenhän me pojat soitettiin. Tältä näytti kun me harjoiteltiin Puolangan monitoimitalolla:
Kuvan otti Kainuun Sanomien reportteri, joka oli tulklut monitoimitalolle
tekemään pientä artikkelia jostain taidenäyttelystä. En ole ihan
varma että oliko se ihan ensimmäinen treenipassi, mutta yks ensimmäisitä
ainakin. Muistan, että ensimmäisissä harjoituksissa soitettiin kahdeksan (8) kertaa Karanteenin "Haluan toimintaa" ja me nauhoitettiin jokainen yritys. Myöhemmin soitettiin nauhaa mm. Arton pikkusiskolle Jaanalle (jota myös Tiinaksi sanottiin). Se kommentoi kuulemaansa että "sehän kuulostaa ihan niinkuin se olis oikea bändi". Ylpeänä jatkoimme treenaamista. Ensimmäinen "keikka" oli jo kolmen (3) päivän päästä, monitoimitalolla oli disco ja siellä soitti Moilasen Vesan ja Pärtsän bändi. Mekin saatiin soittaa. Meillä oli kolme biisiä. En nyt satu muistamaan mitä biisejä ne oli, mutta sen muistan että yleisö tykkäsi ja senkin muistan, että Jukka yritti lyödä symbaalia kerran, mutta ei osunut ja se biisi loppui siihen. Ei se mitään, me alotettiin kappale alusta uudestaan. Kuukauden tai parin päästä oli meillä jo kaks puolen tunnin settiä, jotka me esitimme samalla lavalla, ilman muiden bändien apua. Se keikka on nauhalla. Pelle Miljoona, Ratsia, Karanteeni, Sensuuri, Problems, semmoista. Lavalla oli mukava olla. Muistaakseni meillä kaikilla oli aurinkolasit päässä, me oltiin kovia jätkiä... Näin jälkikäteen on mukava todeta, että me nauhoitettiin todella paljon meidän omaa musisointia. Suurin osa nauhoituksista on jopa sen verran korkealaatuisia, että niitä voi kuunnella vielä tänäkin päivänä. Äänentoiston puolesta siis. Ei me ehkä osattu niin hirveän hyvin soittaa ja silleen, mutta me opittiin aika nopeasti. Alettiin tekemään omia kappaleita aika pian ja ne vieraat biisit jäivät vähemmälle huomiolle. Bändinnimeksi vaihdettiin aika pian Oikosulku, josta tuli Oikosulku Ltd (kun Pelle Miljoonasta tuli Oy) - josta tuli Outosulku (kun punk alkoi jäädä vähemmälle ja vähän oudommat juttut kuten Joy Division alkoivat kiinnostaa). Mutta siitä vähän myöhemmin. |
| Koko sisältö | Historian seuraava (kolmas) osa |
Klikkaa tätä jos haluat mennä The Soul Preachersin englanninkieliselle kotisivulle!
|
|
