Ensinnäkin, tämä kokoonpano on pysynyt koossa ylivoimaisesti pisimpään minun bändeistä Ruotsin puolella, ehkä pisimpään kuin mikään minun aikaisemmista yrityksistä.

Puoltoista vuotta jotain nyt.

Joo! Eikä vielä olla kyrpiinnytty toisiimme. Hyvin menee ja vaikka me ollaan oltu aika laiskoja treenaamaan, Uffe tulee ehkä kerran kuussa viikonlopuksi tänne, on kehitystäkin tapahtunut. Me soitetaan tiukemmin ja kovempaa ja Uffekin oppii biisit nopeammin kuin alussa.

Keikkoja?

Kolme kappaletta. Eka keikka oli keväällä Hälleforsnäsin Folkets husin A-salissa isoilla vehkeillä, valoshow ja kaikki. Kovaa menoa ja yleisö tykkäsi, soitto vain meni aina välilllä metsään kun oltiin kännissä... No, kesän jälkeen oli Katrineholmissa uusi yritys melkein yhtä hyvillä laitteilla. Tällä kertaa kitaristi-laulusolisti oli vesiselvä ja sopitto kulki huomattavasti paremmin. Puolet biiseistäkin uusia. Saatiin encore! Ha-haa, ainoana bändinä puolesta tusinasta. Ja joku kuukausi tai pari sitten oli yllätyskeikka taas Hälleforsnäsin Folkets husillä, joka minun mielestä oli meidän paras keikka. B-salissa, pieni lava, pienet laitteet ja 200 henkeä. Nousuhumalassa. Hirveä meno päällä. Jäi tosi hyvä maku suuhun siitä keikasta.