Muovikazzin mielenkiintoinen historia...

Osa 5:
Vuosisadan viimeinen kiva yhtye

(Historiallinen haastattelu kevättalvelta 1984)

Muovikazzi
Kuvassa Muovikazzin basisti Petri Väisänen ja 22-Pistepirkon rumpali Espe Haverinen Italian Palmanovassa syksyllä 1983. Kuva: Jarmo Haapamäki

Hunajaa-lehdessä no 7 (maaliskuu 1985) julkaistu Muovikazzi-yhtyeen haastattelu

Muovikazzi on vähän erikoinen yhtye sikäli, että sillä ei ole vakituista kokoonpanoa, eikä edes soittele säännöllisesti. Yhtyeellä ei ole vaikuisia kappaleita, joita he vois harjoitella. Mikä bändi se semmonen sitten on?

Jarmo: Se on Muovikazzi.
Huna: Miks siinä on kak zetaa ässien tilalla? Miksei bändi ole Muovikassi?
Jarmo: Ennen tää oli Muovikassi kirjoitettuna ässillä, mutta sitten kun käytiin Italiassa, niin huvikseen muutettiin nimeksi Muovikazzi. Ja Hampuriinki me kesällä yritettiin päästä soittamaan Muovikazzi-nimellä. Sanottiin että me soitetaan samanlaista musiikkia ku Piirpauke.
Jukka: Niinku ne kysy sitä. Piirpauke oli joskus soittanu siellä.
Huna: Ketä tähän pändiin nyt kuuluu?
Jarmo: Jukka soittaa… tai se on armeijassa. Se ei soitakaan tässä nyt.
Petri: Kun se on lomilla niin se soittaa rumpuja.
Jarmo: Sitten kun se ens kesänä pääsee pois, niin se soittaa sitte urkuja. Tapio soittaa rumpuja.
Jukka: Ai jaa.
Petri: Minä soitan bassoa.
Jarmo: Minä soitan kitaraa ja laulan.
Huna: Miten teidän piisit syntyy?
Jarmo: Hunhan mennään kellarille ja soitetaan.
Petri: Minäki oon tehny pari kappaletta.
Jarmo: Hyvä hyvä. Se tekee ne sillai että se menee jonku tytön luokse ja tekee akustisella kitaralla ne.
Petri: Joo, minun piisit syntyy sillai. Mut tuo ei oo tehny sanoja niihin.
Jarmo: Mikset ite tee?
Petri: En minä osaa.
Jarmo: En minä osaa tehä luontevia sanoja valmiisiin sävellyksiin. Mutta jos vain soitellaan jotain sointuja niin sillon ne tulee, yhtä aikaa sävelen kanssa.
Huna: Mistä ne sitten kertoo?
Jarmo: Ihan mistä vain. Einiissä kerrota mistään sodasta tai silleen, ne on vain jotain sanoja peräkkäibn. Erilaisia tunnelmia. Ja nykyään mä oon alkanu tekeen rakkauslaulujaki.
Huna: Anapa joku näyte.
Jarmo: Tuota noin… Äh, en minä rupea mitään näytteitä antamaan, ei ne sovi tähän yhteyteen. Ne sopii vain niihin piiseihin. Ja ne nimenomaan sopii. Kun me aletaan vain soittelemaan jotain, eikä etukäteen sovita piisistä mitään, ne sanat jotka siihen tulee, niitten inspiraatio on just siitä musiikista eikä mitään teennäistä pohdiskelua. Mä luulen, että joku Sielun Veljet tekee piisinsä samalla tyylillä.
Petri: He he, me ollaan niinku Sielun Veljet…
Jarmo: Ei me kyllä olla tippaakaan samanlainen bändi. Ei me olla mustia, eikä ahdistavia.
Huna: Onko Sielun Veljet mustia?
Jarmo: Ei niinku joku Musta Paraati. Emil Zatopek on hyvä piisi Sielun Veljiltä. Emmä muita hyviä oo kuullu.
Huna: Jaa.
Petri: Tiukka kommentti.
Jukka: Tosi maaginen lausunto.
Huna: Höh. Tuota noin… Onko teidän bändillä joku tyyli?
Jarmo: No ei ainakaan musiikillisesti. Emmätiiä, yleensä me kuulostetaan aika amatöörimäisiltä. Positiivisessa mielessä.
Petri: Ei kai. Minä ainakin oon huippubasisti.
Jarmo: Ilman muuta, joo joo! Minä ainaki oon kuitenki aika räpeltäjä.
Jukka: Puhumattakaan minusta.
Jarmo & Petri: Ja puhumattakaan sinusta!!! Hah hah.
Huna: Missä Tapio nyt on?
Petri: Missä lie. Entä sitten?
Huna: No kaipa silläki jotain sanottavaa ois.
Petri: No enpä usko…
Jukka: Mistä sen tietää mitä sillä ois sanottavanaan. Varmasti enempi kuin minulla.
Petri: Mitä sanotttavaa sinulla nyt sitten on?
Jukka: Niin no… En tiiä.
Jarmo: tapio on kyllä aika hiljanen jätlä. Se rummuttaaki aika hiljaa.
Jukka: Se on hyvä, eipähän rummutus kuulosta niin möykkäämiseltä.
Jarmo: Niinku minun rummutus. Tapio soittaa taitavasti. Ja hillitysti.
Petri: Ihan niinku minä.
Jarmo: No enpä tiiä.
Huna: elkäähän tapelko. Sovitaan että kaikki on hyviä rumpaleita.
Petri: Ja minä oon paras.
Jarmo: Höpö höpö. Tapio on ilman muuta paras. Tai Jukka. Riippuu kyllä piisistä.
Huna: Vaihdetaanko puheenaihetta. Puhutaan vaikka teidän keikoista.
Jarmo: Mitä niistä?
Jukka: No niistä ei oo kyllä paljoa puhumista.
Petri: Italiassa me soitetaan yleensä.
Jarmo: Viime vuoden keikoista soitettiin 50 prosenttia Italiassa.
Jukka: Niin, toinen niistä keikoista oli ala-asteen salilla.
Petri: Ja silloinkaan ei tullu ketään kuuntelemaan.
Jarmo: Hyvä hyvä! Voiaanpahan kehua haastattelussa.
Huna: Lopetetaan.

 

| Koko sisältö |

 

Klikkaa tätä jos haluat mennä The Soul Preachersin englanninkieliselle kotisivulle!

 

Hyviin tapoihin kuuluu jättää viesti vieraskirjaan, jos sellainen on.

vieraskirja